Sienitaudit vaivasivat puita tänä vuonna

  • Kirjoittaja
    Viestit
  • #682

    Markku Remes Metsäkeskus
    Osallistuja (Participant)

    Koivikot kellastuivat ja pudottivat lehtiään jo heinäkuussa suuressa osassa Suomea. Kellastuminen johtui sateisen kesän puille aiheuttamasta sienitaudista. Koivulla kellastumisen aiheuttavat yleisesti lehtilaikkutaudit (mm. ruskolaikkutauti), mutta myös koivunruoste on yleinen. Koivuilla esiintyi runsaasti sienitauteja myös kesällä 2015.

    Ruskolehtilaikkutaudin vaurioittaman koivun lehdet ruskettuvat laikuittain. Tauti tunnetaan myös ns. hattutautina. Sienitauti tartuttaa latvusta alhaalta päin, jolloin ylin latvaosa säilyy vihreänä, hattumaisena tupsuna. Viime vuoden lehtilaikkutautien runtelemissa koivikoissa on ollut tänä kesänä vähälehtisiä puita. Yhtenä tekijänä lehtikadossa ovat todennäköisesti olleet myös pakkasvauriot.

    Sienitaudit aiheuttavat tappioita erityisesti taimitarhoilla, mutta siellä sienitauteja voidaan torjua kemiallisesti.

    Sienitaudit aiheuttavat kasvu- ja laatutappioita myös varttuneemmilla puilla. Taimikonhoito ja harvennukset kuitenkin vähentävät sienitauteja, koska väljemmän metsän pienilmasto on sienille tiheikköjä epäedullisempi.

    Koivunruoste saattaa esiintyä samoilla kasvupaikoilla useita vuosia peräkkäin, koska tauti talvehtii itiöinä maahan pudonneissa lehdissä tai koivun silmusuomuissa. Yleensä koivun lehtilaikkutautien ja koivunruosteen aiheuttama kasvutappio jää pieneksi. Sen sijaan pahoin hattutaudin vaivaamissa koivuissa saattaa kasvutappio olla suurikin ja puuston toipuminen epävarmaa.

    Suopursuruoste on kuusien vaiva

    Kuusikot ovat kellastuneet suopursuruosteen vuoksi erityisesti Kaakkois-Suomessa Salpausselän alueella. Myös Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa on esiintynyt silmiinpistävästi suopursuruostetta. Itä- ja Pohjois-Suomessa suopursuruostetta on esiintynyt tänä vuonna vähemmän kuin tavallisesti, vaikka olosuhteet ovat olleet nytkin taudille suotuisat. Vesistöjen pinnalla on esiintynyt suopursuruosteen oranssinkeltaisia itiölauttoja.

    Neulasten alapinnalta erottaa selvästi suopursuruosteen itiöitä. Suopursuruosteen vaurioittamat neulaset varisevat kasvukauden jälkeen. Suopursuruosteesta ei ole suurta haittaa kuuselle. Se kuitenkin alentaa jonkin verran kasvua neulasmassan pienentymisen vuoksi. Useana vuonna peräkkäin esiintyessään ruoste heikentää selvästi kuusen kasvua. Varisevat neulaset ovat lievissäkin suopursutartunnoissa suuri kiusa joulukuusenviljelijöille.

    Metsäkeskus uutisoi heinäkuun alussa erityisesti mäntyjä vaivaavasta versosurmasta. Surmakkasienen aiheuttama versosurma on ruskistanut mäntyjä lisää alkukesän havaintojen jälkeen heinä-elokuun aikana. Pahimmat versosurman esiintymät ovat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa, missä versosurma aiheuttaa paikoin selviä kasvutappioita. Muualla maassa sitä on vähemmän. Versosurman etenemiseen vaikuttavat erityisesti tulevien kesien sääolot, koska männyt altistuvat versosurmalle kylminä sateisina kesinä.

    Myös pajuilla ja lepillä on ollut runsaasti sienitauteja tänä kesänä. Vesistöjen rantojen pajukot ovat ruskettuneet suuressa osassa maata jo ennen juhannusta. Ilmiö on toistunut useana vuonna peräkkäin. Pajun ruosteista ei ole juurikaan taloudellista haittaa, koska energiapajujen viljely on Suomessa vähäistä.

    Markku Remes
    metsänhoidon johtava asiantuntija
    Suomen metsäkeskus
    044 54 88 380
    markku.remes@metsakeskus.fi.

  • #804

    Kivelahanttu
    Osallistuja (Participant)

    Ruska oli vähän syksyllä, johtui sienitaudeista. Punatammissa oli normaalisti väriä säästyivät luultavasti sienitaudilta.

    Liitteet:

‘Arkisto’ foorumiin ei voi lisätä uusia aiheita tai vastauksia.