Säästöpuiden valinta

  • Kirjoittaja
    Viestit
  • #711

    puuki
    Osallistuja (Participant)

    Säästöpuiden tai -puuryhmien valintaa voi tehdä jo taimikkovaiheessa.

    Samalla jää riistallekin sopivia puskia taimikoihin.

    Haapa lienee parhaimpia säästöpuita luonnonötököiden kannalta, mutta

    sen vesomisen rajoittaminen kannattaa. Kaulaamalla haavat muutamaa vuotta

    ennen päätehakkuuta vesominen vähenee, vaikka aluksi se näyttää vain kiihtyvän.

    Lepät ja raidat ym. lehtipuut sopii jättöpuiksi myös hyvin. Hieskoivu ei kovin hyvin, jos

    on tarkoitus kasvattaa jotain muuta  pääpuulajina kuin sitä.

    Joskus aikaisemmin oli usein tapana kerätä miltei kaikki kelot ja kaatuneet maapuutkin polttopuiksi, mutta oma paikkansa niillä on luonnonkierrossa

    metsään jätettynäkin.

    Onko ns. riistanhoidollinen metsänhoito kuinka yleistä nykyään ?

    Säästöpuiden jättäminen taitaa olla mukana jo sertifiontikriteereissäkin.

     

     

  • #718

    Puuki, olet aivan oikeassa, että säästöpuiden jättäminen(=kehittäminen) kannattaa aloittaa jo taimikonhoidossa. Nykyisessä Kemerassa on sallittua jättää 10 % pinta-alasta riistatiheiköiksi. Luonnon kannalta usein tehdään paljon turhaa ja vahingollista työtä, kun taimikoita puhdistetaan vanhoilla opeilla laidasta laitaan. Melkein kaikilta kuvioilta löytyy kohtia minne ei ole järkevää mennä sahailemaan (esim haaparyhmät, joissa sahaamalla vain aiheutetaan runsas vesominen).

    Säästöpuuryhmien kehittely tulee muistaa myös harvennushakkuissa. Taimikonhoidossa jätetyt ryhmät pitäisi metsästä löytyä vielä harvennuksen jälkeenkin. Valitettavasti nykyisin konekuskit eivät vielä rohkene jättää tietoisesti käsittelemättömiä paikkoja tuleviksi säästöpuuryhmiksi. Kannattaa hakkuita sopiessa vaatia asian toteutumista. Mielestäni metsähallituksessa kokeiltu menetelmä olisi hyvä: harvennushakkuussa valittu reilu säästöpuuryhmä ympäröidään hakkuussa ajouralla. Näin se on valmiiksi ”merkitty” maastoon pysyvästi ja ajouralle ennen päätehakkuuta kehittyvä taimikko sopivasti pehmentää typyn reunoja  antaa hyvää tuulisuojaa.

    Uusimmassa sertifioinnissa otettiin hyvä askel monimuotoisuuden turvaamiseen, kun säästöpuiden vaatimus tuli leimikkokohtaiseksi. Kymmenen puuta hehtaarilla. Viiden hehtaarin uudistushakkuun yhteydessä on siis jätettävä 50 säästöpuuta jne. Tämä ei taida vielä olla kovin yleisesti tiedossa. Säästöpuut suositellaan pääsääntöisesti jätettävän ryhmiin. Parhaimmillaan ne ovat jonkin luontokohteen yhteydessä, vaikka muurahaispesän tai haavan, jos muuta ei alueelta löydy.

  • #748

    Pirkka
    Osallistuja (Participant)

    Kun nuo isot kaulatut haavat kaatuu,niin taimikko on kuin pommin jälkeen.Säästöpuut mielellään pinempiä,Rk esim 10-15cm,isompi ryhmä,jossa myös aluskasvillisuus jätetty raivaamatta

  • #797

    Ippe
    Osallistuja (Participant)

    Kannattaa hyödyntää muutenkin maasto-olosuhteita, niin tulee huomioitua maisema ja puskan säilyminen. Kosteat painanteet, siirtolohkareen ympäristö, erikoisen puun ympäristö ja jyrkänteet/mäen töyräät hyviä paikkoja. Mielellään monen ikäisiä puita ja eri puulajeja sisältäviä kohteita.

Et voi vastata aiheeseen kirjautumatta sisään.